maanantai 5. lokakuuta 2009

Kotkanpesä ja Oktoberfestiin valmistautumista

Nyt ois sitten vaihteeksi kerrottavaa niin paljon, etten tiedä mistä alottaisin. Tehtiin viikonloppuna Mikon, Hennan ja Riston kanssa pieni reissu Saksan puolelle. Lähdimme matkaan bemarilla perjantaiaamuna, ja ensimmäinen kohde oli Kotkanpesä eli Hitlerille 50-vuotislahjaksi rakennettu huvila, joka sijaitsee ihan uskomattomalla paikalla vuoren nokassa.


Kotkanpesä(kin) oli vähän vaikea löytää huonoista opasteista johtuen. Maisemat eivät kuitenkaan olleet huonot, joten pieni eksyminen ja kartanlukutauko eivät tehneet pahaa.


Vuoristoteitä oli jälleen kerran mukava ajella bemmillä :)


Ylös Kotkanpesään ei kuitenkaan päässyt omalla autolla, vaan jouduimme turvautumaan julkisiin! 5,5km matka edestakaisin maksoi 15 euroa! Että se siitä bussien edullisuudesta sitten :D


Aluksi ylhäällä oli tosi sumuista, eikä maisemia näkynyt yhtään.


Ylhäällä oli kuitenkin ravintola ja syömisen jälkeen pilvet hälvenivät mukavasti. Ruoka tosin oli huonointa mitä oon tän reissun aikana syönyt.

Maisemat oli tosi mahtavat, mutta ne ei pääse oikein oikeuksiinsa näissä miun kuvissa.









Ylhäällä oli aika kylmä, mutta onneksi sumu hälveni aika hyvin.


Kotkanpesän jälkeen meillä oli tarkoitus mennä katsomaan Dachaun keskitysleiriä Münchenin lähellä, mutta saavuimme sinne vain minuutti ennen sulkemisaikaa, joten Dachau jäi sunnuntaille. Päädyimme siis jatkamaan matkaamme Audin kotikaupunkiin Ingolstadiin, josta olimme varanneet hotellin. Olisimme halunneet hotellin Ingolstadista, mutta Oktoberfestin takia lähes kaikki huoneet oli varattu täyteen jo aikoja sitten, ja hinnat olivat kaupungissa aivan tähtitieteelliset. Noin 70km päästä Ingolstadista löysimme kuitenkin pari vapaata huonetta. Ennen hotellia kävimme kuitenkin tutustumassa hieman Ingolstadin keskustaan. Siellä oli joku paikallinen "muodin yö" tjsp menossa.




Ingolstadissakin oli oma Nokia-putiikki.


Kaikki oli Audia Ingolstadissa.


Näimme monta junaa täynnä uusia Audeja.


Vaatekaupan sisällä oli moottoripyörä, ja sehän houkutteli meidät sisään :D


Kävelykaduilla oli mm. muotinäytöksiä.


Risto, Mikko ja Henna.


Joku linnakin Ingolstadista löydettiin, mutta se ei ollut kovinkaan kummoinen.


Joku Einstein oli keksinyt laittaa pizzauunin mopoauton lavalle!


Muutama italialaisvalmisteinen autokin oli keskustassa näytillä. Kuvan Maserati maksoi Saksassa vain noin 127000 euroa :)


Syömässä kävimme autoaiheisessa ravintolassa, jonka seinät oli täytetty autojen kuvilla ja pienoismalleilla, lehtihyllyssä oli paljon autolehtiä ja tarjolla oli mm. Ferrari-shampanjaa.


Hotellimme sijaitsi ihan syrjäkylillä, mutta hintaansa nähden (22e/yö/hlö) se oli kyllä todella hyvä!


Hotellin ikkunasta avautui näkymä suoraan bemarin moottoripyöriä myyvään liikkeeseen :D


Lauantaiaamuna käytin sitten ensimmäistä kertaa normaaleja julkisia liikennevälineitä tällä reissulla. Kuvassa tutkitaan juna-aikataulua. Normaalisti aikataulut kuulemma pitävät todella hyvin paikkaansa Saksassa, mutta meidän juna oli tietysti noin puoli tuntia myöhässä päätepysäkille saavuttaessa.




Junamatka Ingolstadista Müncheniin Oktoberfesteille oli muutenkin aika huono kokemus. Juna oli aivan täynnä humalaisia ihmisiä jo heti aamusta, porukka huuti, lauloi, tappeli ja töni toisiaan. Myös tupakkia paloi junassa ja parit oksennuksetkin saatiin meidän vaunuun, joten haju ei ollut erityisen miellyttävä. Junassa istuessa tuntui vähän siltä, että mihinköhän ihmeeseen sitä oikein ollaan menossa ja että onko siinä Oktoberfestissä yhtään mitään järkeä...


Kunnollisia istumapaikkoja oli myös vaikeaa löytää, sillä paikkalippuja junassa ei ollut.


Raiteita Münchenissä riitti.


Ja ruuhka Münchenin päärautatieasemalla oli ihan älytön.

Vihdoin pääsimme kuitenkin ulos rautatieasemalta, ja lähdimme etsimään Oktoberfest-aluetta ja "telttaa", josta olimme varanneet pöydän. Tämä osoittautui kuitenkin varsin haasteelliseksi, sillä "teltta" ei ollut siinä osoitteessa, joka luki Internetissä, eikä "teltan" nimikään ollut sama, kuin mitä olimme netistä katsoneet!

Kävellessämme Münchenin katuja oli hämmästys valtaisa, kun yhtäkkiä kadun toiselta puolelta kuului huuto: "Meuronen!" Skinnarilan opiskelukaverini Olli oli nimittäin myös tullut omien vaihtarikavereidensa kanssa Oktoberfesteille ja huomasi miut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti