Kotimatka alkoi perjantaiaamuna klo 09.57, kun WIST:n heppu oli käynyt tarkistamassa miun huoneen ja totesi kaiken olevan kunnossa. Etukäteen matka tietysti vähän jännitti, sillä alla olivat tosiaan kesärenkaat ja pakkasta oli luvattu koko matkalle Grazista Travemündeen, Pohjois-Saksaan. Liukasta ei kuitenkaan ollut onneksi missään (satama-alueen viimeisiä satoja metrejä lukuun ottamatta) ja aika vapaasti sai puotella menemään. Vähän lisätarkkaavaisuutta noilla kesänakeilla ajaminen kuitenkin aiheutti ja ihan niin hullua tykitystä en ajanut, kuin olisin kesäkelissä vetänyt. En edes kehdannut kiusata bemaria liikaa, ja matkan huippunopeudeksi jäi 218km/h. Itävallassa tiet oli suolattu kauttaaltaan, joten auton sai todella likaiseksi, mutta Saksan puolella oli onneksi kuivaa koko ajan.
Matkan pituus oli siis noin 1170km ja aikaa kului melko tarkalleen 10 tuntia. Kulutus oli noin 10,8 litraa. Miusta se on oikeestaan yllättävänkin hyvä lukema, kun ottaa huomioon erittäin raskaan kaasujalan käytön, kovat nopeudet ja ihan täyteen lastatun auton. Ei siinä hirveesti hävitä yli 15 vuotta uudemmille ei-saksalaisille ja samantehoisille autoille :)
Pitkiä taukoja en matkalla pitänyt, ainoastaan yhden ylimääräisen tauon tankkausten lisäksi. Oli muuten ensimmäinen kerta kun ajoin pysähtymättä koko tankillisen tyhjäksi! Kalliiksihan tuo tuli taas, bensa maksoi Saksassa 1,40e/litra, mutta oli se sen arvoista. En kyllä kadu YHTÄÄN, että lähdin vaihtoon omalla autollani.
Tällä hetkellä olen laivassa, Finnlinesin Finnmaidissa Itämerellä matkalla Helsinkiin. Laiva on valmistunut 2006 ja se on todella siisti. Laivamatkan pituus on 28 tuntia, joten välillä meinaa aika käydä vähän pitkäksi. Onneksi on nyt sentään hidas nettiyhteys ja suomalainen sauna. Sen verran pieni paatti tää on, että vähän meinaa keikuttaa, vaikkei tuolla mitään ihmeellistä myrskyä olekaan. Ensimmäistä kertaa koen tän tunteen laivassa, ei oo hirveen mukava.
lauantai 23. tammikuuta 2010
Jäähyväiset Grazille ja Erasmus-kavereille
Torstaina vietin viimeistä iltaani Grazissa , ja onnekseni näin lähes kaikki lähimmät kaverini. Ei siis edes kaduta, että perjantaiset viralliset Erasmus-läksiäiset jäivät väliin, sillä ei siellä Postgaragessa kuitenkaan olisi kuullut mitään, eikä olisi mahtunut liikkumaan mihinkään jnejne. Nyt istuttiin siis vähän rauhallisemmissa merkeissä ilta Bier Baronissa pizzalla.
Fiilikset ovat nyt vähän sekavat ja ristiriitaiset, sillä toisaalta on tosi kivaa palata lopullisesti Suomeen, mutta toisaalta tulee väkisinkin vähän haikea mieli, kun joutuu jättämään Grazin ja monet uudet kaverit taakseen. Parhaimpia suomalaisia kavereita varmasti näen jatkossakin, mutta onhan se selvää, ettei kaikkia noita kymmeniä uusia kavereita näe enää ikinä.
Hauskaa oli kuitenkin loppuun asti ja vaikka saksan kielitaitoon jäi vieläkin vähän parantamisen varaa, oli vaihtokokemus kyllä täysin ainutlaatuinen. Grazissa tunsi elävänsä tavallaan ihan eri elämää, kun ympäristö, ihmiset, kieli, oma ajatusmaailma, tavoitteet ja intressit olivat niin erilaisia kuin Suomessa. Eihän Suomessa voi ikinä elää samanlaista elämää, että käy aina ravintolassa syömässä, matkustelee vähintään parin viikon välein jonnekin ja liikkuu auton sijaan pyörällä lyhyitä matkoja.
Rahaa vaihdossa kyllä paloi ihan törkeän paljon, mutta onneksi sain vähän sponsorointia sukulaisilta, niin ei mennyt oma tili ihan miinukselle. Tosin nyt oon kyllä harkinnut vakavasti opintolainan ottamista… :D Mutta eihän näitä tällaisia elämän parhaimpia kokemuksia ja elämyksiä voi ikinä mitenkään mitata rahassa. En voi kuvitellakaan, että olisin ostanut tuhlaamillani rahoilla esimerkiksi uutta elektroniikkaa tai syönyt niitä rahoja Suomen ravintoloissa. Siten ei olisi saanut rahoista läheskään yhtä paljon irti.
Isot kiitokset kaikille Grazin uusille tuttavuuksille! Ilman teitä ei vaihtoaikani olisi ollut mitään. Toivottavasti näen mahdollisimman monia teistä myöhemminkin.
Fiilikset ovat nyt vähän sekavat ja ristiriitaiset, sillä toisaalta on tosi kivaa palata lopullisesti Suomeen, mutta toisaalta tulee väkisinkin vähän haikea mieli, kun joutuu jättämään Grazin ja monet uudet kaverit taakseen. Parhaimpia suomalaisia kavereita varmasti näen jatkossakin, mutta onhan se selvää, ettei kaikkia noita kymmeniä uusia kavereita näe enää ikinä.
Hauskaa oli kuitenkin loppuun asti ja vaikka saksan kielitaitoon jäi vieläkin vähän parantamisen varaa, oli vaihtokokemus kyllä täysin ainutlaatuinen. Grazissa tunsi elävänsä tavallaan ihan eri elämää, kun ympäristö, ihmiset, kieli, oma ajatusmaailma, tavoitteet ja intressit olivat niin erilaisia kuin Suomessa. Eihän Suomessa voi ikinä elää samanlaista elämää, että käy aina ravintolassa syömässä, matkustelee vähintään parin viikon välein jonnekin ja liikkuu auton sijaan pyörällä lyhyitä matkoja.
Rahaa vaihdossa kyllä paloi ihan törkeän paljon, mutta onneksi sain vähän sponsorointia sukulaisilta, niin ei mennyt oma tili ihan miinukselle. Tosin nyt oon kyllä harkinnut vakavasti opintolainan ottamista… :D Mutta eihän näitä tällaisia elämän parhaimpia kokemuksia ja elämyksiä voi ikinä mitenkään mitata rahassa. En voi kuvitellakaan, että olisin ostanut tuhlaamillani rahoilla esimerkiksi uutta elektroniikkaa tai syönyt niitä rahoja Suomen ravintoloissa. Siten ei olisi saanut rahoista läheskään yhtä paljon irti.
Isot kiitokset kaikille Grazin uusille tuttavuuksille! Ilman teitä ei vaihtoaikani olisi ollut mitään. Toivottavasti näen mahdollisimman monia teistä myöhemminkin.
tiistai 19. tammikuuta 2010
Miten täältä pääsee kotiin?
Nyt iski pieni paniikki päälle, kun olin suunnitellut lähteväni siis ensi maanantaina ajamaan takaisin Suomeen täältä ja nyt sääennustukset näyttävät sille päivälle ja koko ajomatkalle Graz-Travemünde aika kovia pakkaslukemia. Siis sellaisia, ettei suola enää pure jäähän ja kesärenkailla on vähintäänkin stressaavaa ajaa, kun pitää pelätä jäätä joka paikassa. Maanantaille ei luvata lumisateita, mutta aikaisempina päivinä pitäisi luntakin sadella. Aamulla sääennusteet näyttivät vielä ihan hyviltä, mutta nyt ne muuttuivat pari tuntia sitten näyttämään 5-12 asteen pakkaslukemia koko matkalle! Täältä voi seurata säätilanteen kehittymistä: http://freemeteo.com/default.asp?la=10&gid=2778067&pid=156
Voi hemmetin hemmetti, lirissä ollaan!
Noh, onhan tässä tietysti vielä muutama päivä aikaa, joten ehkä sääennusteetkin ehtivät vielä muuttua. Jotain varasuunnitelmiakin aloin kuitenkin suunnittelemaan, mutta mitään kovin hyvää ratkaisua en kyllä vielä keksinyt. Jos lähtisi siihen leikkiin, että myisi täällä kesärenkaat ja -vanteet pois ja ostaisi tilalle peltivanteet ja halvat kitkat, myisi ne sitten Suomessa ja ostaisi Suomesta uudet kesävanteet ja -renkaat, niin vaivaa pitäisi nähdä ihan älyttömästi ja hintaa operaatiolle tulisi todennäköisesti nelinumeroisen summan verran. Lumiketjuilla ajaminenkaan ei oikein houkuttele, kun matkaa on siis noin 1170km ja niillä saa ajaa vain 30km/h. Se tekisi ajoajaksi siis noin 40 tuntia. Lähtöpäivääkin voisi tietysti koittaa muuttaa, mutta jos sitä siirtää myöhemmäksi, jää tärkeitä luentoja ja yksi tenttikin väliin Suomessa. Jos taas lähtöä aikaistaa, jää täällä kaverit hyvästelemättä ja viimeiset bileet näkemättä. Enkä halua edes kuvitella minkälaisia byrokratiasotkuja siitä vielä tulisi, jos muuttaisinkin joka paikkaan ilmoittamaani lähtöpäivää.
Noh, onneksi en ainakaan varannut sitä laivamatkaa Travemünde-Helsinki vielä. Pitikin sattua tällainen kylmä ja luminen talvi koko Eurooppaan! Mie alan kohta uskomaan niitä professori Sarkomaan puheita uuden jääkauden tulemisesta ilmaston lämpenemisen sijaan. Pitää nyt vähän miettiä mitä ihmettä tässä oikein tekee...
Voi hemmetin hemmetti, lirissä ollaan!
Noh, onhan tässä tietysti vielä muutama päivä aikaa, joten ehkä sääennusteetkin ehtivät vielä muuttua. Jotain varasuunnitelmiakin aloin kuitenkin suunnittelemaan, mutta mitään kovin hyvää ratkaisua en kyllä vielä keksinyt. Jos lähtisi siihen leikkiin, että myisi täällä kesärenkaat ja -vanteet pois ja ostaisi tilalle peltivanteet ja halvat kitkat, myisi ne sitten Suomessa ja ostaisi Suomesta uudet kesävanteet ja -renkaat, niin vaivaa pitäisi nähdä ihan älyttömästi ja hintaa operaatiolle tulisi todennäköisesti nelinumeroisen summan verran. Lumiketjuilla ajaminenkaan ei oikein houkuttele, kun matkaa on siis noin 1170km ja niillä saa ajaa vain 30km/h. Se tekisi ajoajaksi siis noin 40 tuntia. Lähtöpäivääkin voisi tietysti koittaa muuttaa, mutta jos sitä siirtää myöhemmäksi, jää tärkeitä luentoja ja yksi tenttikin väliin Suomessa. Jos taas lähtöä aikaistaa, jää täällä kaverit hyvästelemättä ja viimeiset bileet näkemättä. Enkä halua edes kuvitella minkälaisia byrokratiasotkuja siitä vielä tulisi, jos muuttaisinkin joka paikkaan ilmoittamaani lähtöpäivää.
Noh, onneksi en ainakaan varannut sitä laivamatkaa Travemünde-Helsinki vielä. Pitikin sattua tällainen kylmä ja luminen talvi koko Eurooppaan! Mie alan kohta uskomaan niitä professori Sarkomaan puheita uuden jääkauden tulemisesta ilmaston lämpenemisen sijaan. Pitää nyt vähän miettiä mitä ihmettä tässä oikein tekee...
maanantai 11. tammikuuta 2010
Tunnelmat Suomi-lomalta ja paluu Graziin
Kolmen ja puolen viikon joululoma rakkaassa koto-Suomessa ja Lappeenrannassa päättyi eilen, kun saavuin hyiseltä Helsinki-Vantaalta takaisin Graziin. Loma oli varsin virkistävä ja jännä kokemus. Ennen kaikkea oli tosi kiva nähdä kaikkia kavereita, sukulaisia ja tuttuja pitkästä aikaa. Mutta muutamat jutut tuntuivat muutaman ensimmäisen päivän aikana kyllä hieman oudoiltakin. Hassuinta oli kuulla kaikkien puhuvat suomen kieltä joka puolella :D Kaupassa oli kiva käydä, kun tiesi tasan tarkkaan jokaisen tuotepaketin sisällön jo etukäteen. Saunaan pääsi milloin vain, ruokalautaselle sai salaattia, vesihanat olivat moderneja ja niistä tuli parempaa vettä, vessanpöntöt olivat "oikeinpäin", kirkonkelloja en kuullut kertaakaan, auton sai parkkiin tosi helposti, tupakansavua ei tarvinnut haistella oikein missään ja ihmisiä oli kaikkialla paljon vähemmän. Paukkupakkaset ja lumisateetkin tuntuivat vaan kotoisalta, tiesi todellakin olevansa Suomessa, kun lämpömittarit näyttivät pitkälti kolmattakymmentä pakkasastetta ja joka puolella oli ihan valkoista! :))) Yllättävän paljon Lappeenrantakin oli kyllä ehtinyt muuttua syksyn aikana: Family-Center oli avattu, pari uutta liikenneympyrää ja yhdet uudet idioottimaiset liikennevalot rakennettu, Repsikka revitty maan tasalle, Gigglinin hinnat nostettu pilviin jnejne.
Loma meni siis lähinnä kavereita nähdessä, lumitöitä tehdessä ja iskän "autolla" kurvaillessa. Mutta ehdin mie myös mm. käymään Myllymäessä laskemassa Stigalla, Taavetissa moikkaamassa kummityttöä ja Skinnarilassa juomassa aitoa shampanjaa.
Kivaa oli kyllä palata vielä reiluksi pariksi viikoksi Graziinkin; äitin ja iskän nurkissa asuminen ei ole enää niin kivaa pitemmän päälle... :D Grazissakin vastassa odotti hieman lunta, nurmikoilla sitä on ehkä noin 5cm, mutta kaikki tiet ovat ihan mustia ja sulia. Tai no, ainakin mustia. Kaaduin nimittäin tänään pyörällä, kun eturengas luisti sillan kohdalla yllättäen alta. Siinä oli ihan mustaa peilijäätä. käsi vähän tärähti siinä ja housuihin ja hanskaan tuli pienet jäljet, mutta käytännössä ei kyllä käynyt mitään, onneksi.
Nyt tuntuu, että on koko ajan kiire tehdä kaikkia juttuja, kun enää ei ole kuin kaksi viikkoa aikaa olla täällä. Näillä näkymin lähden siis ajelemaan takaisin Suomeen kahden viikon päästä maanantaina aamulla ja perillä olisin sitten keskiviikkona tai torstaina. Yhden tentin päivämäärä ei tosin ole vieläkään selvillä ja kelitkin saattavat viivästyttää paluuta, mutta tullaan sitten kun ehditään!
Suomi-lomalla oppi jotenkin entistä vahvemmin ymmärtämään, mistä sitä oikeasti on kotoisin. Adolf Ehrnroothin sanoin: "Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille." Tuntuu oikeasti ihan älyttömältä lottovoitolta syntyä Suomeen :) Koko vaihtoaika on ollut kyllä ihan loistava ja todella ainutlaatuinen kokemus, mutta suomalaiseksi sitä kuitenkin itsensä tuntee, nyt vielä entistä vahvemmin. Ehkä joskus vielä palaan ulkomaillekin, jos esimerkiksi työkutsu käy (sehän tarkottaisi siis samaa kuin törkeän kalliin urheiluauton tuominen muuttoautona Suomeen ;D), mutta ei miuta tänne loppuelämäksi saa jäämään. Matkustelua olisi kiva harrastaa tosin jatkossakin vähän enemmän mikäli taloudellinen tilanne sen vain sallii.
Loma meni siis lähinnä kavereita nähdessä, lumitöitä tehdessä ja iskän "autolla" kurvaillessa. Mutta ehdin mie myös mm. käymään Myllymäessä laskemassa Stigalla, Taavetissa moikkaamassa kummityttöä ja Skinnarilassa juomassa aitoa shampanjaa.
Kivaa oli kyllä palata vielä reiluksi pariksi viikoksi Graziinkin; äitin ja iskän nurkissa asuminen ei ole enää niin kivaa pitemmän päälle... :D Grazissakin vastassa odotti hieman lunta, nurmikoilla sitä on ehkä noin 5cm, mutta kaikki tiet ovat ihan mustia ja sulia. Tai no, ainakin mustia. Kaaduin nimittäin tänään pyörällä, kun eturengas luisti sillan kohdalla yllättäen alta. Siinä oli ihan mustaa peilijäätä. käsi vähän tärähti siinä ja housuihin ja hanskaan tuli pienet jäljet, mutta käytännössä ei kyllä käynyt mitään, onneksi.
Nyt tuntuu, että on koko ajan kiire tehdä kaikkia juttuja, kun enää ei ole kuin kaksi viikkoa aikaa olla täällä. Näillä näkymin lähden siis ajelemaan takaisin Suomeen kahden viikon päästä maanantaina aamulla ja perillä olisin sitten keskiviikkona tai torstaina. Yhden tentin päivämäärä ei tosin ole vieläkään selvillä ja kelitkin saattavat viivästyttää paluuta, mutta tullaan sitten kun ehditään!
Suomi-lomalla oppi jotenkin entistä vahvemmin ymmärtämään, mistä sitä oikeasti on kotoisin. Adolf Ehrnroothin sanoin: "Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille." Tuntuu oikeasti ihan älyttömältä lottovoitolta syntyä Suomeen :) Koko vaihtoaika on ollut kyllä ihan loistava ja todella ainutlaatuinen kokemus, mutta suomalaiseksi sitä kuitenkin itsensä tuntee, nyt vielä entistä vahvemmin. Ehkä joskus vielä palaan ulkomaillekin, jos esimerkiksi työkutsu käy (sehän tarkottaisi siis samaa kuin törkeän kalliin urheiluauton tuominen muuttoautona Suomeen ;D), mutta ei miuta tänne loppuelämäksi saa jäämään. Matkustelua olisi kiva harrastaa tosin jatkossakin vähän enemmän mikäli taloudellinen tilanne sen vain sallii.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)