Junaliput Budapestiin olivat yllättävän kalliit, 80 euroa opiskelijoiden etukortilla edestakaisin per lärvi. Ja junat olivat taas myöhässä. Meitä vähän jännitti ehdimmekö vaihtaa jatkoyhteyteen Wienissä, koska vaihtoaikaa piti olla vain 7min ja ensimmäinen juna oli jo muutaman minuutin myöhässä. Saapuessamme Wieniin oli meitä jo asemalla odottamassa juna Budapestiin, mutta sehän ei enää ottanut meitä kyytiin. Yritimme sisään kolmesta eri ovesta, mutta ne eivät enää auenneet ja juna lähti ilman meitä. Infotauluista paljastui, että ko. juna ei oikeasti ollut se, johon meidän alun perin piti mennä, vaan meidän juna tuli vasta puolisen tuntia myöhemmin. Kaikki junat olivat siis taas myöhässä...
Junan piti olla jo asemalla, mutta mitään ei näkynyt :D Julkiset <3
Pääsimme kuitenkin ehjinä perille Budapestiin. Aamun aikainen herätys oli vaatinut veronsa, enkä mie jaksanut edes hermostua noista junasählingeistä :)
Unkarissa ei ole vielä euroja, joten nostimme automaatista näitä Forintteja. Tunsin itseni aika rikkaaksi... :D
Tungosta ratikkaan.
Pestin pääkatu.
Hostellihuoneesta.
Hostellin omistaja oli erittäin avulias vanha herra. Juttua tuli niin paljon, että oli pakko keskeyttää se, jos meinasi ehtiä näkemään jotakin.
Gulassia. Hyvää oli =)
Teatteri.
Marton selittää tarinoita metroasemalla.
Aavemainen tunnelma isossa kirkossa (joku basilika).
Basilika ulkoa.
Ooppera.
Mielenkiintoisia liikennejärjestelyitä :D Tuossa voisi ehkä ollut tiukka paikka bemarin kanssa...
Iso synagoga.
Parlamenttitalo oli ISO.
Ja jokilaiva pitkä.
Marton ohjasti meidät ravintolaan, jossa sai lettuja kaikilla mahdollisilla täytteillä. Erinomaisia olivat nuokin.
Lauantaiaamuna heräsimme aikaisin ja menimme markkinoille aamupalalle. Liikkuminen kaupungissa onnistui julkisilla yllättävänkin hyvin, vaikka välillä kulkuneuvot olivat ihan täynnä sakkia.
Markkinapaikka.
Tää kaveri puristi meille aamupalaksi tuoretta mehua suoraan appelsiineistä ja greipeistä, nammmmm! =)
Vähän tungosta oli markkinoillakin.
Aamupalaksi syötiin taas jotain ihan uskomattoman epäterveellistä, mutta ah niin hyvää. Pullataikina oli siloteltu pyöreäksi levyksi, joka friteerattiin ja jonka päälle sai valita haluamansa täytteen. Mie otin jonkun unkarilaisen kastikkeen siihen. Syöminen oli niin sottaista, ettei siitä tullut kuvia...
Seuraavaksi vuorossa oli Martonin suosittelema House of Terror eli museo, joka esitteli sekä natsien että Neuvostoliiton miehitystä Unkarissa. Museo oli erittäin vaikuttava ja todella upeasti tehty. Ehdottomasti yksi hienoimmista museoista, joissa olen ikinä käynyt! Sisällä sai hyvän käsityksen siitä, mitä kauheuksia Unkarissakin on jouduttu kokemaan. Suomessa sitä aina ajattelee, että myö ollaan kärsitty paljon sodissa, mutta niin on kyllä kärsineet muutkin. Martonin kertomat tarinat auttoivat vielä entistä paremmin ymmärtämään näitä kauheuksia ja epäoikeudenmukaisuuksia, joita vieläkin Unkarissa tapahtuu. Martonin kertoman mukaan esimerkiksi poliitikoita voi lahjoa, eikä demokratia toimi kuten se pitäisi. Poliisivoimat ovat Unkarissa vahvat ja ne puuttuvat kovalla kädellä kaikkeen hallituksen vastaiseen toimintaan. Aika isoja eroja taitaa siis olla eri EU-valtioiden välillä monessakin eri jutussa. Tuli taas ihan sellanen fiilis, että on se ihan oikeasti lottovoitto syntyä Suomeen :)
Neuvostotankki ui öljyssä.
Seinällä kuolleiden kuvia.
Parlamentti päivällä.
Etnisessä museossa oli Suomi-näyttely. Vähän meinasi jo koti-ikävä iskeä siellä :D
Marton ei ollut aikaisemmin kuullutkaan, että ihmiset voisivat käyttää heijastimia! Mie en ollut kyllä tiennyt, että heijastimet olisivat jotenkin suomalainen juttu...
Näyttelyssä esiteltiin kaikkea mahdollista suomalaista aina Paavo Nurmesta ja saunasta Marimekon tilpehööreihin, kännyköihin ja Kalevalaan.
Heroes Squarella oli vanhojen unkarilaisten hallitsijoiden patsaita.
Kirkko.
Joku linna.
Lauantai-iltana teimme kauan odotetun kylpylävierailun. Ihan kivaa oli, vesi oli tosi lämmintä ja ulkoaltaat olivat isoja. Vähän toivomisen varaakin kuitenkin jäi: ainakin saunat olivat suuri pettymys. Paikassa oli ties kuinka monta saunaa, mutta ei yhtään kunnon suomalaista! Yhdessä oli jotain ihmeellistä aroma-hajua, infrapunasaunassa joutui melkei palelemaan ja värit vaihtuivat seinillä, höyrysaunassa oli hirveästi porukkaa, yhdessä suomalaisen näköisessä saunassa porukka istui alalauteilla ja luki lehtiä eikä löylyä tietenkään voinut heittää jne... Lisäksi hygienia voisi olla parempaa; ei siellä läheskään kaikki käyneet suihkussa ennenkuin menivät altaisiin. Tämän kyllä huomasi altaiden vedestäkin, siinä lillui paljon pieniä roskia. Lisäksi vesi oli ihan kellertävää. Marton sanoi, että väri johtuu jostain sulfaatista, jonka pitäisi olla terveellistä. Saanen hieman epäillä...? :D
Yksi kylpylän ulkoaltaista.
Sunnuntaina satoi taas vettä perjantain tapaan, mutta se ei meitä hidastanut. Kävimme tutkimassa Budan linna-aluetta ja sen alla olevaa luolaverkostoa, jota kutsutaan labyrintiksi.
Sateinen Tonava.
Ruma Moskova-aukio.
Labyrintti linnan alla.
Luolat olivat aika jänniä. Vähän huumoriakin ne oli viritelleet sinne. Mm. jotain kiviveistoksia kännyköistä "miljoonien vuosien takaa" yms.
Näkymiä linnalta:
Sateisesta säästä huolimatta tämäkin reissu oli erittäin onnistunut. Iso kiitos kuuluu kyllä Martonille, joka oli järjestänyt meille hyvin kaikkea ohjelmaa. Tällä reissulla ei tarvinnut itse huolehtia liikaa käytännön järjestelyistä :) Nyt alkava viikonloppu vierähtää pitkästä aikaa täällä Grazissa. Onhan tässä viimeiset neljä viikonloppua taas reissattukin :D Pakko saada vähän asioita hoidettua täälläkin päässä välillä, jotta voi sitten taas ensi viikonloppuna reissata! Nyt on lumiketjut hankittu bemariin ja uudet lamput tilattu netistä, joten voipi olla, että alpit, Sveitsi, Lichtenstein ja Best driving road kutsuvat vihdoinkin ensi viikonloppuna... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti